Miksi sote-uudistusta tarvitaan ja mitä palveluja se koskee
Sosiaalihuolto ja terveyspalvelut ovat Suomessa lähtökohtaisesti hyvällä tasolla.
Vaikka tilanteemme on moniin muihin maihin verrattuna hyvä, on terveydenhuoltojärjestelmämme siltikin usein epätasa-arvoinen. Julkisen puolen jonot kasvavat pitkiksi ja hoitoa joutuu pahimmassa tapauksessa odottelemaan useita kuukausia. Yksityiselle pääsisi nopeammallakin tahdilla, mutta yksityisen puolen palveluihin vain murto-osalla on tarvittavat varat.
Sote-uudistuksessa painopiste onkin julkisten palvelujen kehittäminen. Julkisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla tarkoitetaan palveluja, jotka valtio ja kunnat rahoittavat verovaroilla.
Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on vajaalla 200:lla kunnalla tai kuntayhtymällä.
Erikokoisten toimijoiden resurssit ja osaaminen palvelujen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi, tämän vuoksi asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei pääse toteutumaan. Tulevaisuudessa myös ikärakenteen heikentyminen lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Useissa kunnissa palvelujen tuottaminen aiheuttaa jo haasteita, sillä väki ikääntyy ja nuoret muuttavat enenevissä määrin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle.
“Tarvitaan vahvemmat järjestäjät vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta siten, että asukkaiden oikeus saada palveluja toteutuu yhdenvertaisesti.”
Valtioneuvosto / Sote-uudistus
Vastuu palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta on tarkoitus siirtää 21:lle hyvinvointialueelle sekä Helsingin kaupungille. Hyvinvointialueella tarkoitetaan kunnista ja valtiosta erillistä julkisoikeudellista yhteisöä, jolla on itsehallinto. Jatkossa hyvinvointialueilla olisi vastuu huolehtia palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta.
Tasavertaista palvelua alueellisesti
Alueellinen tasa-arvo toteutuu paremmin, kun palvelujen järjestäjinä ovat kuntia isommat itsehallinnolliset alueet eli hyvinvointialueet (kts. edellinen kappale). Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu uudistuksen alkuvaiheessa pääasiallisesti valtion rahoituksesta. Rahoituksen määrittämisessä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten väestön määrä ja ikärakenne.
Jokainen hyvinvointialue suunnittelee toimintamallit sekä lähipalvelupisteet, sähköiset palvelut ja hyvinvointialueella mahdollisesti keskitettävät palvelut vastaamaan väestön tarpeita siten, että perustason palveluiden esteetön saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan.
Miten sote-uudistuksen tulisi huomioida kotimaiset yrittäjät?
Selkeä ero järjestäjän ja tuottajan välille
Kun järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan selkeästi, saadaan aikaan järjestäjä, jonka on pystyttävä johtamaan maakunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuotantoa asiakaslähtöiseksi ja kustannustehokkaaksi. Järjestäjän ja tuottajan selkeä erottaminen on äärimmäisen tärkeää, sillä se mahdollistaisi erilaisten tuottajien avoimen vertailun ja tasapuolisen kohtelun. Avoimella vertailulla varmistetaan, että verorahojemme käyttö pysyy vastuullisena.
Valinnanvapaus avainasemassa lähipalvelujen luomisessa
Valinnanvapaudella sosiaali-ja terveyspalveluissa tarkoitetaan ihmisen oikeutta valita itse itselleen sopivin palvelun tuottaja julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden joukosta.
Kun tuottajien välinen kilpailu kasvaa, parantaa se myös palveluiden saatavuutta ja laatua sekä auttaa hallitsemaan järjestelmän kustannuksia. Näin myös sote-palvelujen tasa-arvo nousee.
Tällainen valinnanvapauden malli ehkäisisi keskittämistä ja mahdollistaisi lähipalvelujen ja yrittäjyyden säilymistä sekä syntymistä myös pienemmän asukasmäärän alueille ja maaseudulle.
Setelijärjestelmien ja henkilökohtaisten budjettien käyttö maakuntiin
Kotimaiselle yrittäjyydelle tulee sote-uudistuksen myötä antaa vahva kasvualusta. Se onnistuu parhaiten ottamalla jonkinlainen palvelusetelijärjestelmä käyttöön.
“Peruskokonaisuuteen tulisi kuulua vain peruspalvelujen ydin, eli yleislääkärin sekä terveyden- ja sairaanhoitajan palvelut, sekä sosiaalipalvelujen ohjaus.
Muut valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut tulee tuottaa setelijärjestelmän tai henkilökohtaisen budjetin avulla.”
-Suomen Yrittäjät
Sote-alan yrittäjyyden näkökulmasta palvelupakettiin kuulumattomien palvelujen tuominen laajasti valinnanvapauden piiriin on erittäin merkittävässä asemassa, sillä näillä toimialoilla toimii eniten pk- ja yksinyrittäjiä, sekä juuri valinnanvapauden piiriin lukeutuvat toimialat ovat merkittäviä yrittäjyyden lisäämisen kannalta. Tällaisia palveluita ovat mm. fysioterapia, kotiin vietävät palvelut, päivätoiminta sekä erilaiset asumispalvelut.
TESO ry pienten sote-alan yrittäjien edunvalvojana sote-uudistuksessa
Pienten kotimaisten yrittäjien kannalta sote-uudistus oikein toteutettuna voi jopa olla kiihdyttävä tekijä sote-alan
yrittäjyyden lisäämisessä sekä säilyttämisessä, mikäli juuri valinnanvapautta sekä setelijärjestelmää ja henkilökohtaisen budjetin osaa painotetaan tarpeeksi uudessa sote-mallissa.
Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät ry, eli TESO ry valvoo pienten sote-alan yrittajien etua mm. tarjoamalla vertaistukea sekä tiedottamalla ajankohtaisista asioista. Vaikuttamme mm. Antamalla hallituksen esityksiin lausuntoja ja osallistumalla eduskunnan työryhmiin.
Nyt TESO ry:n jäsenenä voit vaikuttaa uuteen sote-uudistukseen vastaamalla omat ajatuksesi ja asiat koskien HE 241/2020. Pääset vastaamaan kyselyyn tästä.
TESO ry jättää lausuntonsa hallitukselle helmikuun alussa. Vastaamalla kyselyyn olet mukana vaikuttamassa pienten sote-alan yrittäjien tulevaisuudesta.
Lue sote-uudistuksesta lisää:
Suomen Yrittäjät – Kotimainen yrittäjyys huomioitava sote-uudistuksessa
Valtioneuvosto – Soteuudistus