Tietoisku: Kansamme vanhimmat – Koronakriisin eristämät uhrit

Tietoisku: Kansamme vanhimmat – Koronakriisin eristämät uhrit

Koronarajoitukset ovat koetelleet epäreilusti etenkin väestömme iäkkäimpiä.
Lähikontakteja vähennettiin rajusti ja osa vanhuksista eristäytyi viruksen pelossa täysin omiin oloihinsa. Nyt pandemiaa on kestänyt yli vuoden.

Vuosi erossa läheisistä ja vuosi ilman tuttuja päivittäisiä aktiviteetteja vaikuttaa huonontavasti kenen tahansa elämänlaatuun. Kuinka kansamme ikäihmiset voivat? Entä mitä voimme tehdä heidän olojensa parantamiseksi, ettei vastaavaa enää pääsisi käymään?


Turvattomuuden Tunnetta ja Huolta Jaksamisesta

Vanhusten hyvinvointi ja yksinäisyys korona-aikana ovat nousseet maanlaajuiseksi huolenaiheeksi. Kotihoitoa on jouduttu rajoittamaan ja omaishoitajat eivät ole saaneet riittävää tukea. Kun hoitajat stressaavat, aistii sen myös potilas.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan ikääntyneiden asema on ollut hyvin haavoittuvainen pandemian aikana, eikä heidän oikeutensa turvalliseen elämään ole päässyt välttämättä toteutumaan.

Tukiverkostojen vähyys, avuntarve ja eristyksen aiheuttama yksinäisyys ovat rasittaneet useiden vanhusten mieltä ja näin heikentäneet psyykkistä terveyttä. Jatkuva huoli, ahdistus sekä pelko omasta, että läheisten terveydestä ja jaksamisesta ei ole helpottanut tilannetta. 

Myös omaishoitajien jaksamisesta on oltu huolissaan. Koronarajoitusten vuoksi monien päiväkeskusten toiminta, lyhytaikaishoidot sekä muut arkea tukevat toiminnot on tauolla useilla paikkakunnilla, joka lisää myös omaishoitajien stressiä sekä työtaakkaa.


Monella Asiat Hyvin Kriisistä Huolimatta

Hyvin merkittävä osa Suomen yli 65-vuotiaista asuu itsenäisesti kotona ja ovat hyväkuntoisia.

Monella vanhuksella asiat ovatkin säilyneet suhteellisen normaalina ja mieli pysynyt positiivisena tilanteeseen nähden. Suurin osa hoivakotienkin vanhuksista on saanut tavata läheisiään turvallisesti järjestetyissä tapaamisissa ulko- ja sisätiloissa.

Erityisen hyvin asiat ovat olleet vanhuksilla, joilla on hyvät tukiverkostot sekä hyvä fyysinen kunto. Positiivisen mielen ylläpitämiseen vaikuttaa myös ikäihmisten elämän tuoma viisaus, sekä voimakas suomalainen sisu – onhan vaikeuksista selvitty ennenkin.


Mitä Pandemian Jälkeen? 

Pandemian jälkeen on mitä luultavimmin odotettavissa kasvavaa tarvetta vanhusten terveydenhuollossa mm. potilaiden toiminnanvajeiden, kuntoutusvajeiden sekä diagnosoimattomien sairauksien osalta. Eristyksissä kuntoutuminen monilta osin hidastuu ja alentaa niin fyysistä kuin psyykkistäkin toimintakykyä.

Terveystarkastuksissa on hyvä selvittää, mikä on ollut vanhuksen kunnon tila ennen pandemian alkua ja verrata sitä koronaeristyksen jälkeiseen toimintakykyyn.

Vanhusten terveydenhuollossa on varmistettava jatkossa ja etenkin sote-uudistuksenkin jälkeen, että apua on helposti saatavilla ja että vanhusten avun tarpeesta tehtyihin huoli-ilmoituksiin suhtaudutaan niihin kuuluvalla vakavuudella.

Hyvinvointivaltiossa on pidettävä huoli siitä, etteivät kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa olevatkaan jäisi kriisin hetkellä avun ulkopuolelle.



Lähteet:

Lääkärilehti – Korona Koettelee Vanhuksia
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/korona-koettelee-vanhuksia/

THL : Korona on ajanut monet vanhukset hyvin vaikeaan tilanteeseen – asiantuntijat arvioivat epidemian vaikutuksia
https://thl.fi/fi/-/korona-on-ajanut-monet-vanhukset-hyvin-vaikeaan-tilanteeseen-asiantuntijat-arvioivat-epidemian-vaikutuksia

Ilta-Sanomat: Soittokierros tuhansille vanhuksille paljasti korona-ajan käsittämättömän julmuuden: ”Perheelliset ihmiset huutelevat ikääntyneille ulkoilulenkeillä”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007794692.html

YLE Uutiset: THL: Ikääntyneiden asema on ollut hyvin haavoittuvainen koronakriisin aikana – kaltoinkohtelu jää usein tunnistamatta
https://yle.fi/uutiset/3-11747563