Tietoisku: Hoitajapula on maanlaajuinen ongelma, johon on reagoitava nyt

Hoitajapula on maanlaajuinen ongelma - johon on reagoitava nyt

Hoitajapula on muodostunut ongelmaksi viime vuosina ja koronapandemian aiheuttama kriisitilanne sinetöi uhkan todeksi. Suomessa, ja samalla koko Euroopassa on huutava pula hoitohenkilökunnasta. Pula horjuuttaa koko terveydenhoidon tulevaisuutta ja sen seuraukset tulevat näkymään kansalaisten arjessa lähitulevaisuudessa, ellei ongelmaan löydetä ratkaisua pian.

Ongelma oli todellinen jo ennen koronapandemiaa

Hoitajapula ei ole mikään uusi ilmiö. Koronakriisillä on tietysti ollut suuri rooli tilanteen pahentamisessa, kun hoitohenkilökuntaa on tarvittu Covid-potilaiden hoitoon, sekä rokotuksiin jättäen loven taas muuhun hoitotyöhön. Hoitajilta on vaadittu ennennäkemättömän poikkeuksellista venymistä, vapaapäivien ja lomienkin uhrauksia ja loppumattomalta tuntuvan taakan kantamista harteillaan. 


Epäinhimilliset olot, huono palkkaus ja jatkuva epävarmuus ajavat hoitajia vaihtamaan alaa, eikä uutta henkilöstöä saada palkattua tilalle, minkä vuoksi terveyskeskuksia ja osastoja on jouduttu sulkemaan ympäri Suomen. Pohjois-Karjalassa terveyskeskuksia suljettiin, Attendo tyhjensi hoivakotinsa Kuopiossa, Seinäjoella hoitajia haettiin hätähuudoilla somesta ja Uuden Lastensairaalan teho-osaston potilaita jouduttiin siirtämään muualle (YLE). Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtelan mukaan uhka yhteiskunnallisesta katastrofista on tällä hetkellä todellinen. (MTV Uutiset)

Väestömme rakenne myös selittää hoitohenkilöstön tarvetta. Vanhenevat ja pidempään elävät kansalaiset tarvitsevat enemmän hoitajia, kuin koskaan aiemmin. Työvoiman kysyntää on kasvatettu myös poliittisilla päätöksillä, kuten hoitajamitoituksella, jonka ongelmista voit lukea tarkemmin esimerkiksi TESO ry:n blogista. Hallitus on myös arvioinut, että Suomi tarvitsisi noin 30 000 hoitajaa lisää vuoteen 2030 mennessä.

Resurssien puute näkyy työoloissa

Hoitoalasta on säästetty vuosikaudet mm. kuntien rahanpuutteen vuoksi. Kaikessa on pihistelty ja resursseja on tiukennettu. Mitä enemmän kaikessa säästetään, sitä huonommin työntekijät voivat. Jatkuva kiire,  vaillinainen miehitys ja tappiin kohonneet stressitasot vaikuttavat hoitajien työolosuhteisiin. Yhä harvempi hoitaja on tyytyväinen työoloihinsa ja ansioihinsa. Henkilökunnan tiheä vaihtuvuus ja kentällä hankitun ammattitaidon puute tuo kokeneemmille hoitajille vielä oman lisästressinsä jo valmiiksi lohduttomaan tilanteeseen. Ammattitaitoisten hoitajien puute vaikuttaa vahvasti myös lääkäreiden työhön.

Pelkkä hoitotyön “arvostus” ei enää riitä - palkkauksen nostaminen ja työpaikkojen vetovoimaistaminen otettava tarkasteluun

Tilastoja tarkastellessa pohjoismaiden hoitohenkilökunnan palkkausten välillä, käy epäilemättä selväksi, että Suomessa hoitajat tienaavat kaikista vähiten. Arvostus hoitohenkilökuntaa kohtaan ilmaistaan tiuhaan tahtiin abstraktisti puheen tasolla niin poliitisissa kannanotoissa, kuten nyt koronapandemiankin aikaan printattavien kiitoskorttien mudossa. Hoitotyötä kutsutaan arvokkaaksi, mutta sitä pyritään kaikin keinoin silti aina vain halpuuttamaan. Tällaisin keinoin Suomi kaivaa itselleen vain syvempää kuoppaa, kun olisi jo aika osoittaa arvostus hoitajia ja koko alaa kohtaan konkreettisin keinoin.

Hoitoalan vetovoimaisuutta olisi ehdottomasti lisättävä laadukkaan hoitotyön säilyttämiseksi ja kokeneiden ammattitaitoisten hoitajien pitämiseksi alalla.  Se ei kuitenkaan onnistu sanahelinällä, vaan arvostus alaa kohtaan on näyttävä halpuuttamisen lopettamisena ja kunnollisena palkkauksena.

Jaa

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on email

Ajankohtaista

Torikahvit 1.10. klo 14:00

TERVETULOA TESO ry:n TAUKOHUONEESEEN Kaipaatko juttukaveria? Onko mielessä kysymyksiä, huolia, pohdintoja liittyen yrittäjyyteen, terveys- ja sosiaalialaan tai koronaan? Vai haluatko puhua jostain aivan muusta ja

Read More »
Päivää
Tuntia
Minuuttia
Sekuntia

Loppuvuoden jäsenyys ilmaiseksi, ensi vuoden jäsenmaksusta -20%!