Henkilökunnan vähyys on ollut ollut paljon esillä vanhustenhoidon ongelmista puhuttaessa. Tällä hetkellä vähimmäishenkilöstömitoituksesta on 0,5 laatusuositus, mutta hallitus aikoo esittää sitovaa 0,7 vähimmäismitoitusta vanhusten tehostettuun palveluasumiseen ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Tämä tarkoittaa, että yhteensä uusia hoitajia tarvitaan 4400 eri puolille maata. Arvioon ei ole laskettu mukaan väestön ikääntymisestä johtuvaa asiakaskunnan kasvua ja sen aiheuttamaa hoitajien lisätarvetta.

Lähes koko Suomessa on jo tällä hetkellä pulaa niin lähihoitajista kuin sairaan- ja terveydenhoitajistakin. Koulutetun henkilökunnan puute luo haasteen, jonka korjaaminen on erittäin hankalaa, vaikka palveluntarjoajalla tahtoa tilanteen muuttamiseen olisikin. Hallitus onkin nyt vaikean tilanteen edessä, sillä lakiin kirjattava velvoite ei paranna tilannetta, jos hoitajia ei ole saatavilla riittävästi.

Isoja ongelmia on ilmennyt myös kotihoidossa, jossa ei ole olemassa laatusuosituksia tai vähimmäismitoituksia henkilöstömäärälle. Myös kotihoitoa piinaa hoitajapula.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru myöntää, ettei mitoitus yksin riitä vanhustenhoidon epäkohtien korjaamiseksi. Hän korostaa, että vuoden loppuun mennessä valmistellaan vanhuspalvelulain laajempi uudistus. Sen yhteydessä hän odottaa asiantuntijoilta konkreettisia esityksiä siitä, miten tilannetta voitaisiin parantaa. Ministeri vakuuttaa, että hallitus tekee toimenpiteitä hoitohenkilöstön saatavuuden varmistamiseksi. Hän pitää keskeisenä työn houkuttelevuuden parantamista työolojen kohentamisella ja työssä kehittymisen ja etenemisen mahdollisuuksien parantamisella.

Lain sitovasta 0,7 vähimmäismitoituksesta on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2020. Mitoituksen voi siirtymäaikana huhtikuuhun 2023 saakka alittaa, jos yksikössä kyetään kuitenkin huolehtimaan riittävästä hoidosta ja henkilöstömitoitus on vähintään 0,5.

Aiheesta voi lukea lisää Iltalehden uutisesta.

Valikko