Pomo vs. Suunnannäyttäjä – Esimiestyön tärkeys korostuu erikoisaikana

Pomo vs. Suunnannäyttäjä – Hyvät johtajuustaidot korostuvat erikoisaikana

Tapamme tehdä työtä ovat muuttuneet rajusti eritoten viimeisen vuoden aikana, mutta muutosta on tapahtunut tasaiseen tahtiin digitalisaation sekä teknologian kasvun myötä. Etätöihin siirtyminen on vaatinut paljon sopeutumista sekä uusien työtapojen omaksumista niin työntekijöiltä, kuin johtajiltakin. Erikoisaikoina johdonmukaisen, sekä motivoivan esimiestyön tärkeys on ollut monen yrityksen työyhteisön hyvinvoinnin ytimessä. 

Siinä missä ennen esimiehen tehtävä oli olla se iso kiho, pomo, jonka juttusille suljettujen ovien sisälle eivät alaiset voi noin vain tullakaan, on esimies nykyisin tiimilleen inspiroiva ja motivoiva suunnannäyttäjä.

Kriisitilanteissa katseet kääntyvät ratkaisun toivossa kohti johtajaa

Etätöihin siirryttäessä tuhansien suomalaisten johtajien oli keskittävä uudenlaisia tapoja tiimihengen ylläpitämiseen, työajan tarkkailuun, tavoitteisiin pääsyyn sekä lisäksi vielä pyrkiä varmistamaan, että työntekijä varmasti pärjää itsenäisesti työssään kun kaikki sosiaaliset kontaktit minimoitiin.

Kun rutiinit tuhoutuvat, murenee sen myötä usein myös tunne perusturvallisuudesta. Näin on käynyt pandemian myötä myös useissa työyhteisöissä. Esimiehen tärkeys korostuu kriisiaikoina etenkin rutiinien ylläpidossa – haastavina aikoina on osattava pysyä tyynenä jatkaen johtamista mahdollisimman tuttuun tapaan, mutta kuitenkin ottaa tiimin lisääntynyt tuen tarve huomioon.

Fyysisten viikkokokouksien tilalle on tullut erilaisia virtuaalisesti järjestettyjä etäkokouksia ja useat johtajat pyrkivät kommunikoimaan tiimiläistensä kanssa muutaman kerran viikossa puhelimitse tai videoyhteyksin kuulumisia vaihdellen, mikä omalta osaltaan luo yhteisöllisyyden tunnetta ja auttaa esimiestä hahmottamaan tiimiläistensä vointia ja työkykyä.
Hyvän johtajan yksi ominaispiirre onkin empatia, eli kyky asettua toisen asemaan ja nähdä tilanne hänen kannaltaan. Kuinka minä haluaisin että minulle viestittäisiin vastaavassa tilanteessa? Miten minä pystyn edesauttamaan yhteisöni työssäjaksamista sekä suoriutumsta?

Sekavissa tilanteissa tärkeää on johdonmukaisuus:
Anna alaisillesi selkeitä ohjeita organisaatiosi linjausten mukaan – kun kaikki toimivat samalla tavalla ja kaikki saavat samat ohjeet, vältytään turhilta ristiriitaisuuksilta. Akuuteissa kriisitilanteissa ihminen myös prosessoi tietoa hitaammin, joten viestinnän on oltava selkeää sekä läpinäkyvää.

Työnantajien on huolehdittava myös siitä, että kaikki ovat ajan tasalla työtehtävistään, tavoitteistaan ja aikatauluistaan. Myös esimiehen täytyy pysyä tilanteen päällä ja ymmärtää kuinka kauan tiettyjen työtehtävien ja prosessien läpivieminen kestää. Kun työt siirtyvät toimistolta etätoimistolle, voi työtaakka kasvaa huomaamatta liian isoksi – jolloin suoriutumiskyky alenee ja stressi kasvaa.

Myös hyvä esimies stressaantuu – Kuka auttaa johtajaa?

Hyvinvoiva esimies ylläpitää myös hyvinvoivaa ja aikaansaavaa tiimiä. Pandemian aiheuttama jatkuva epävarmuus, sekä tarve löytää uusia rajoituksien mukaisia keinoja organisaatioiden pyörittämiseen on lisännyt johtajien kuormaa valtavasti. Työntekijöiden jaksaminen huolettaa, mahdolliset rahalliset takaiskut kummittelevat takaraivossa, eikä tilannetta auta korkeammalta johtoportaalta satelevat vaatimukset.

Miten kriisiajan esimiestyötä voisi sitten helpottaa?
Yksi suurimmista esimiestyön haasteista etäaikana on yhteisöllisyyden ylläpito. Se ei kuitenkaan ole yksinomaan esimiehen vastuulla, sillä jokainen työyhteisöön kuuluva pystyy omalla panoksellaan vaikuttamaan työyhteisön laatuun. Tiimin merkitystä tulisikin korostaa työyhteisöissä ja painottaa, että jokaisen tekemisellä on vaikutusta myös toisiin. ‘

Myös organisaatio pystyy helpottamaan esimiesten taakkaa esimerkiksi madaltamalla vaatimustasoa vastaamaan nykytilannetta. Keinot, jotka tepsivät tehokkaasti “rauhan aikana” – eivät välttämättä ole niitä parhaimpia ratkaisuja tuloksellisuuteen kriisin keskellä.
Organisaation tulisi myös tarjota esimiehille tukea stressaaviin tilanteisiin vertaistuen, koulutusten, tai muiden terveyspalveluiden joukossa.

Itsensä johtaminen ja omasta hyvinvoinnistaan huolenpitäminen on myös tärkeää. Työt työajalla – lepo ja työstä irtaantuminen vapaa-ajalla.


Jatkaako johtajuus muuttumistaan pandemian jälkeenkin?

Muutoksen sijaan olisi hyvä käyttää terminä kehitystä. Kulttuurimme kehittyy jatkuvasti ideoiltaan, ajatuksiltaan ja toimintatavoiltaan. Näin myös johtajuus kehittyy ihmisten mukana. Olemme menossa kohti entistä avoimempaa, inhimillisempää, sekä empaattisempaa työkulttuuria. Esimies ei enää ole pelottava pomo norsunluutornissaan, vaan lähestyttävä tuttu turvallinen henkilö muiden joukossa.

Yhteisistä säännöistä, kunnioituksesta sekä tasa-arvoisuudesta on silti yhä pidettävä työyhteisöissä kiinni, vaikka pehmeät arvot esimiestyössä nousevatkin yhä tärkeämmiksi.
Tavoitteisiin ja tuloksiin halutaan ilman muuta yhä päästä ja yritys halutaan saattaa mahdollisimman tuottavaksi bisnekseksi. Näihin tuloksiin päästään kuitenkin myös avoimuuden ja yhteistyön kautta, ei liiallisen suorittamisen.

Aika näyttää mihin suuntaan pandemian jälkimainingit loppujen lopuksi johtajuutta vievät, mutta kaikki varmasti toivovat, että kilpajuoksut burnoutiin olisi jo juostu.