Omaishoitajien uupumus ja tuen puute ovat puhuttaneet paljon. Kun katsotaan viime hallituskauden lupauksia ja omaishoitoon kohdistettuja lisämäärärahoja, ei omaishoito suinkaan ole jäänyt täysin huomiotta. Kuitenkaan todellisuudessa lukuisissa kunnissa omaishoitajat eivät näistä määrärahoista ole nähneet euroakaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa osaltaan kunnissa omaishoidon toimintaa. THL toteutti viime vuonna kyselyn, jonka tulosten mukaan omaishoitoon kohdistetut lisämäärärahat kohdentuivat omaishoitoon erittäin heikosti. Kyselyyn vastasi yhteensä 105 kuntaa, joista kaikki eivät edes tienneet lisärahasta. Jopa puolet kunnista vastasi, ettei määrärahalla ollut mitään vaikutusta ja vain 23 kuntaa kertoi rahan menneen omaishoidon palveluihin.

Ministeriön neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina sanoo, että tilanteessa sinänsä ei ole mitään uutta. Hän muistuttaa, että sote-menoja ei omaishoidonkaan osalta millään tapaa korvamerkitä, vaikka usein virheellisesti korvamerkitystä rahasta puhutaankin. Syy määrärahojen käyttämiseen muualle on valtionosuusjärjestelmässä, jossa kunnille on laissa taattu laaja itsehallinto. Raassina kuitenkin suhtautuu THL:n kyselyyn hieman kriittisesti, sillä hänen mukaansa heikko tulos voi osittain selittyä myös kuntien omaishoidon rahankäytön seurannan puutteellisuudella.

Omaishoidon tarve kasvaa joka vuosi ja tällä hetkellä omaisen pääasiallisessa auttamisvastuussa on arviolta noin 350 000 suomalaista. Kela on arvioinut, että omaishoito säästää keskimäärin noin 20 000 euroa vuodessa hoidettavaa henkilöä kohden. Koko maan tasolla säästö oli vuositasolla yli kaksi miljardia euroa. Samalla toisaalta työelämästä sivuun jääneet omaishoitajat myös maksavat yhteiskunnalle. Luku kuitenkin todennäköisesti on vielä kasvanut, sillä laskelma on tehty vuonna 2013 ja tämän jälkeen omaishoidon tuet eivät ole nousseet, samalla kun kuitenkin hoidettavien määrä on kasvanut ja myös palveluasumisen hintataso noussut.

Aiheesta voi lukea lisää Taloussanomien uutisesta.

 

 

Valikko