Kuinka kunnasta saadaan yrittäjämyönteisempi?

Yrittäjyys edesauttaa kuntien elinvoimaisuutta

Kuntien elinvoimaisuuden takaa toimiva yrittäjyys, mikä tuo verojen lisäksi työpaikkoja, investointeja sekä palveluita kuntaan. Yritykset luovat uusia yrityksiä ympäristöönsä erilaisten hankintaketjujen avulla. Työpaikat tuovat uusia kuntalaisia ja uusia veronmaksajia ja palveluiden käyttäjiä. Uudet kuntalaiset takaavat toimivan ja riittävästi resurssoidun varhaiskasvatuksen, koulut ja oppilaitokset. Uudet kuntalaiset tuovat ostovoimaa alueelle ja pitävät kiinteistöjen ja tonttien arvoa yllä. Hyvin voi sanoa, että kuntien elinehto on yritykset. Ilman yrityksiä kunnissa alkaa kurjistuminen mikä johtaa viimein tilanteeseen missä viimeinen sammuttaa valot lähtiessään.

Meillä on paljon esimerkkejä lähihistoriasta missä pieni kunta on ollut yhden ison ( esim metsäteollisuuden ) yrityksen varassa ja kun tämä tuotantolaitos lopettaa, niin kunta ja sen kehitys pysähtyy siihen. Kylänraitille jää pari räksyttävää pystykorvaa, Alepa, R-kioski ja baari. Baarissa muistellaan menneitä kunnian vuosia ja odotellaan seuraavia työttömyyskorvauksia. Ilma on sakeanaan alakuloa, pysähtyneisyyttä ja hiljaisuutta minkä rikkoo vain ohiajava maitoauto ja kylän koirat. Baarin ovi käy harvakseltaan kylänmiehille. Sinne ei vieraita ihmisiä eksy. On kuin kylä olisi nukahtanut satavuotiseen uneen missä unilauluna soi baarin nurkassa hedelmäpeli ja vahakankaisten pöytien hiljainen ja alakuloinen puheensorina.

Kuntastrategiana yrittäjäystävällisyys

Olisiko sitten tuo pieni kunta voinut tehdä jotain ennen kuin päädyttiin tehtaan sulkemiseen? Tuskin tehtaan sulkemiselle kunnat voi tehdä mitään mutta paljon muuta ne voivat tehdä. Mitä ne sitten voisivat tehdä? Tätä voisi kysyä itse yrittäjiltä.

Suomen Yrittäjät tekivät kuntabarometrin 2020 keväällä yrittäjille Suomessa ja siihen vastasi yli 10000 yrittäjää mikä on aivan huikea luku. Suurista kaupungeista ( yli 50000 asukasta ) voittajaksi selvisi Seinäjoki, keskikokoisista kaupungeista ( 10000 – 50000 asukasta ) voittaja oli Lieto ja pienistä kaupungeista ( alle 10000 asukasta ) paras oli Kärsämäki. Tämähän on helppoa. Katsotaan miten nämä kaupungit omissa sarjoissaan voittivat kaikki muut kaupungit ja tehdään tarvittavat muutokset.

Otetaan vaikkapa Lieto esimerkiksi. Miten Lieto voitti keskisuurten kaupunkien sarjan? Liedossa on tehty työtä yrityslähtöisyyden eteen pitkään ja tulosta alkoi tulemaan niin että Lieto voitti yrittäjämyönteisimmän kunta- tittelin vuosina 2016, 2018 ja nyt 2020. Liedon kunta laati 2015 kuntastrategian missä tavoitteeksi asetettiin olla Suomen yrittäjäystävällisin kunta.

Kunnassa päätökset tehdään yhden pöydän äärellä ja elinkeinopolitiikka on koko kuntaorganisaation vastuulla. Esimerkiksi kunnan rakennustarkastuksessa vastaa yrittäjälle aina sama nimetty työntekijä ja päätökset tehdään nopeasti, jopa muutamassa päivässä. Lieto on panostanut nopeisiin kaavoitus- ja lupaprosesseihin. Kunnassa on aina joku, joka hoitaa kyseisen yrittäjän asiaa. Tämän lisäksi kunta on perustanut elinkeinotoimikuntaan mihin kuuluu luottamushenkilöiden lisäksi paikallisia yrittäjäjärjestöjä sekä yrittäjien edustajia. Elinkeinotoimikunta on tärkeä keskustelufoorumi, joka laatii myös kunnan elinkeino-ohjelman ja valvoo sen toteutumista. Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen välillä toimii hyvä keskusteluyhteys ja näin kunta pääsee ketterästi tekemään maahankintoja yrityksien tarpeeseen.

Seitsemän esimerkkiaskelta yrittäjämyönteisyyden edistämiseksi

Yhtenä suurena ongelmana suurimmissa kunnissa on ollut erilaisten kilpailutusten suuri koko. Tämä aiheuttaa sen ettei pienet PK-yritykset tai säätiöt pääse mukaan kilpailutuksiin ja näin ollen se asettaa suurissa kunnissa eri kokoiset yritykset hyvin eriarvoiseen asemaan. Kunnan tehtävänä on huolehtia, että kilpailutukset pilkotaan riittävän pieniin osiin jolloin kaiken kokoiset yritykset pääsevät mukaan.

Hinnoittelu tuottaa vaikeuksia. Kuntien on kovin vaikeaa saada oman palvelutuotannon hintaa esilleTästä muodostuu kunnille suuria vaikeuksia arvioida erilaisten palveluiden todellista hintaa,
 kun kunta pohtii esimerkiksi palvelusetelin käyttöönottoa. Miten kunta voi arvioida palvelusetelit realistiselle hintatasolle jos se ei pysty laskemaan omaa
kaan hintaansa? Tähän on helppo vastaus: otetaan yrittäjät mukaan kehittämään mm. palveluseteleitä.

Lyhyesti tiivistettynä tarvittavat toimenpiteet:

1.Kunnan ja yrittäjien vuoropuhelu mitä varten perustetaan elinkeinotoimikunta.

2. Päätöksenteko, kaavoitus ja lupaprosessit nopeammaksi.

3. Nimetään yrittäjälle tietty kunnan työntekijä joka on perehtynyt ko. yritykseen.

4. Kuntien maahankinnat nopeammiksi ja ketterämmäksi.

5. Kilpailutusten pilkkominen pienempiin kokonaisuuksiin.

6. Kunnan oman tuotannon hinnan laskeminen.

7. Realistiset hinnat palveluseteleihin.

Tässä on mainittuna joitain kehitysaskeleita mitä kunnan tulee ottaa luodakseen yrittäjämyönteisyyttä kuntaan ja saadakseen lisää elinvoimaa ja veronmaksajia

Ilman yrityksiä kunnissa alkaa kurjistuminen mikä johtaa viimein tilanteeseen missä viimeinen sammuttaa valot lähtiessään.

Pekka Riihimäki, 
Puheenjohtaja 
TESO ry

Jaa

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on email

Ajankohtaista

Blogi: Eriarvoistava Sote

Eriarvoistava Sote – kahden, vai kolmen kerroksen väkeä? Olen ollut mukana sote-valmistelussa viimeiset 8 vuotta. Sote-hankkeen ensi metrit vihellettiin liikkeelle 2004 kun tultiin siihen johtopäätökseen,

Read More »

Torikahvit Pe 6.8. klo 14:00

Klikkaa itsesi viikon hauskimmalle kahvitauolle! Teams-kokouksena järjestettävään kahvittelutuokioon on helppo osallistua, olitpa sitten Lapissa tai Helsingissä. Sinun ei myöskään tarvitse istua toimistossa koneen ääressä ottaaksesi osaa

Read More »