Hyvinvointialueen strategia laaditaan hyvin nopeasti jo tämän kevään aikana. Samoin hallintosääntö, joka ohjaa hyvinvointialueen eri toimielimiä. Strategia voidaan tuoda hyvinkin nopeasti päätettäväksi ja vatesta (joka koostuu viranhaltijoista) annetaan ymmärtää, että päätös pitää saada tehtyä pian, koska päätettävänä on monta muuta tärkeämpää asiaa, kuten mm. toimitusjohtajan valinta. Perusteluna nopealle päätökselle voi olla myös se, että voihan strategiaa muuttaa, jos siihen katsotaan olevan tarvetta. Se ei kuitenkaan mene niin, koska koko organisaatio alkaa toteuttaa päätettyä strategiaa välittömästi, kun siitä on sovittu. Sen jälkeen muutoksen tekeminen ei ole helppoa. Iso laiva kääntyy hitaasti. Starategia on yrittäjille ehkä tärkein asiakirja, koska siinä lyödään kiinni asiat yli kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Kolmessa vuodessa pienet ja keskisuuret soteyritykset kuolevat, jos strategia ei ole yrittämistä suosiva ja huomioiva.
Strategiaan on hyvä saada mm. selkeät kirjaukset monituottajamallista, palvelusetelin käytön laajentamisesta ja sen hinnan laskemisesta niin, että se kattaa kustannukset, julkisen tuottajan hintojen läpinäkyvyydestä jne. Yrittäjä valtuutettujen on syytä pohtia asioita yhdessä yli puoluerajojen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainoastaan vasemmistoliitto on selkeästi esim. palvelusetelin käytön laajentamista vastaan. Tilaajan ja tuottajan erottaminen toisistaan tällä aikataululla lienee epärealistinen, mutta ehdotus sen selvittämiseksi voisi olla hyvinkin tavoitteena.
Hallintosääntöön pitäisi sisällyttää ainakin muutama lautakunta lakisääteisten lautakuntien lisäksi. Viranhaltijat haluaisivat suosia neuvottelu- ja valiokunta mallia, sekä erilaisia vaikuttamistoimielimiä. Lautakunnilla on kuitenkin enemmän painoarvoa ja päätösvaltaa, niistä lähtevät esitykset on hallituksen käsiteltävä ja ne päätyvät siitä edelleen valtuustotasolle.
Vuoden 2023 aikana Suomi on monin paikoin kaaoksessa. Meillä Pohjois-Karjalassa on sote-integraatiota yritetty saada toimivaksi jo kohta kuusi vuotta. Siunsote on koko maassa ainoa, joka on toteuttanut yhden organisaation tasolla muualla vuoden 2023 alusta aloittavaa mallia. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteenliittymiä on toki muuallakin, mutta missään siihen ei ole liitetty lisäksi vielä pelastustointa. Meillä mukana on ympäristöterveydenhuoltokin. Täysin toimivaa mallia emme ole saaneet luotua usean vuoden aikana. En voi millään uskoa, että muualla saataisiin homma ns. pakettiin vajaassa vuodessa, kun meillä siinä ei ole onnistuttu useamman vuoden aikana. Kannattaa varmaan kysyä Pohjois-Karjalasta vinkkiä siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä välttää.
Kaiken ytimessä on tietenkin saada mahdollisimman moni valtuutettu näkemään asia yrittäjyyden kannalta myönteisesti, jos mahdollista valita yrittäjiä näkyville paikoille. Itse näen lautakunnan jopa tärkeämpänä kuin hallituksen. Jokainen haluaa tietenkin mahdollisimman korkean profiilin paikan, kun on mukaan lähtenyt, mutta kannattaa harkita myös sitä, missä saa asioita parhaiten eteenpäin.
Kaikkien Tesolaisten onkin nyt syytä aloittaa lobbaus. Jokainen varmaan tuntee tai ainakin tietää jonkun aluevaltuutetun, jonka kanssa voisi käydä asioita läpi. Paukkuja ei kuitenkaan kannata ihan hirveästi tuhlata niihin valtuutettuihin, jotka tietää yrittäjähenkisiksi eikä toisaalta niihin, jotka ovat ns. menetettyjä toivoja. Näiden välissä on lukuisa joukko valtuutettuja, jotka järkevällä ja oikealla informaatiolla olisivat “käännytettävissä”.
Lobbausrikasta kevättä toivottaen!
Hannu Urjanheimo, Ilomantsi
Soteyrittäjä
Aluevaltuutettu
P.S Tänään kuulin huhua, että julkinen puoli olisi kääntänyt hinnoittelun läpinäkyvyyden päälaelleen: yksityisen tuottajan olisi avattava hinnoittelunsa ja se, kuinka paljon saa voittoa eli paljonko hinnoissa on ns ilmaa. On aikoihin eletty. Lienee paluuta 1970-luvulle, jolloin yrittäjä oli yhteiskunnan hylkiö.