Blogi: Ratkaisevatko eskimopuikot maahanmuuton ongelmia?

Ongelmakohdilta ei tule ummistaa silmiään

 

 

Vaikka Suomi loistaa monessa asiassa maailman kärkisijoilla on meillä joitain kipupisteitä joihin ei tunnu kuuluvan ratkaisuja. Yksi näistä kipupisteistä on maahanmuutto ja tapamme kohdata niitä haasteita, mitä tämä asia tuo tullessaan. Asia tuntuu olevan kuuma peruna mihin ei haluta tarttua – katsotaan ohi ja toivotaan, että ongelma korjaisi itse itsensä. Ongelmana tässä on, että olemme itse luoneet tämän ongelman ja se ei korjaannu itsestään.

Miksi haluamme tänne ihmisiä muualta jos emme kykene tai halua ottaa heitä vastaan niin, että he integroituisivat yhteiskuntaamme? Yhtenä suurena ongelmana näen meidän kantasuomalaisten rasismin pelon. Tässä on kyse paradoksista. Pelkomme ohjaa meitä rasismiin. Aina kun näemme ongelmia mihin liittyy muualta tulleita ihmisiä ja suljemme silmämme ja vaikenemme, synnytämme ja kasvatamme näin rasismia. Jos me ”katsomme ohi” maahanmuuttoon liittyvien ongelmien edessä niin emme näe näitä ihmisiä muuta kuin jonkin rodun, värin tai jonkin kulttuurin edustajina. Joku voi sanoa tässä vaiheessa että meidän pitää ” ymmärtää heitä.”

Juuri näin, meidän pitää ymmärtää, että jokaisella tänne tulijalla on vapauden lisäksi velvollisuuksia joita pitää täyttää. Meidän täytyy lopettaa tämä käsittämätön pelko rasismista. Emme me ole sen rasistisempia kuin missään muuallakaan ihmiset ovat. Ymmärrän rasismin tiettyyn ryhmään kohdistuvana ennakkoluulona, mille ei välttämättä ole mitään todellista pohjaa, tai että rasismi yleistää koko ryhmän ongelmien edessä.

Rasismin torjumiseen on onneksi keinoja. Meidän tulee tuntea niitä olosuhteita ja kulttuureja joista meille saapuu ihmisiä. Kun kuva muodostuu tästä niin voimme kohdistaa resursseja paremmin.

Olen itse asunut vuoden Syyriassa. Toimin Pohjois-Israelin ja Etelä-Syyrian välisellä loitontamisvyöhykkeellä rauhanturvatehtävissä lääkintäjoukoissa. Toimin poliklinikan kersanttina. Vastuullamme oli alueen rauhanturvaajien ja heidän omaisten terveydenhoito. Teimme alueella ns. humanitaarista työtä eli pidimme tiettyinä päiviä viikossa arolla vastaanottoa paikallisille syyrialaisille. Vuoden aikana tutustuin suureen joukkoon niin toisiin rauhanturvaajiin kansallisuudesta riippumatta, kuin myös paikallisiin ihmisiin. Silti en voi sanoa tietäväni muuta kuin mitä näin ja koin. Teimme yhdessä työtä rinta rinnan. Se oli itselläni reitti paikalliseen kulttuuriin. Sen voin sanoa että kulttuurit ovat hyvin erilaisia.

Kielitaito avainasemassa yhteiskuntaan sopeutumisessa

Suurin näistä asioista mihin pitää kohdistaa resursseja on kielitaito. Meidän täytyy kohdistaa huomattavasti enemmän kielen opetukseen heti kun tulija saapuu rajan yli. Resurssit tulee keskittää meidän virallisiin kieliin, suomeen ja ruotsiin. Kieli on avainasemassa kun tulija otetaan osaksi tätä meidän yhteiskuntaa. Kieli on muutakin kuin vain kieli. Kieli on kulttuuria ja historiaa. Kieli on tapoja ja normeja.

Minun on mahdotonta ymmärtää miten tänne tulija voi integroitua jos hän ei opi kieltä. Espoossa opetetaan tällä hetkellä kymmenillä kielillä minkä näen suurena epäkohtana, koska se ylläpitää polarisoitumista. Meille pitää riittää se, että opetamme suomea ja ruotsia tulijoille. Kielenopiskelun pitää olla sidottuna sosiaalitukiin. Jos et opiskele, et saa tukia. Kielenopiskelun tulee yltää kaikkiin perheenjäseniin. Yhdessä kielenopiskelun kanssa voimme velvoittaa tulijoita erilaisiin töihin. Meillähän on jo loistavia järjestelmiä tähän olemassa mm. Kelan organisoimia ja rahoittamia kuntouttavia työharjoitteluita. Kelan avulla voisimme väistää kankeat työmarkkinalainsäädäntömme missä on enemmän pykäliä kuin asukkaita Suomessa.

Tarjoamalla työtä kohtaamme tulijat tasavertaisina ja otamme heidät mukaan aktiivisina toimijoita osaksi tätä hienoa yhteisöä nimeltä Suomi. Työssä meillä kaikille myös tarjoutuu tilaisuus tutustua erilaisiin ihmisiin ja he saavat nimensä takaisin. Opimme heidän kulttuuristaan ja opetamme meidän kulttuuria mitä varmasti suuri enemmistö tänne tulijoista haluaakin oppia. Ne ketkä eivät halua osallistua näihin yhteisiin talkoisiin kykyjensä mukaan tai eivät noudata lakejamme saavat lähteä. Emme voi hyväksyä valmiiseen pöytään tulijoita jos ei ole valmis tekemään mitään. Työperäinen maahanmuutto ja systeemin hyväksikäyttäjät ovat kaksi täysin eri asia. Tähän kohtaan on vedettävä raja.

On varmasti hienoa, että pyrimme poistamaan markkinoilta tuotteita mitkä viittaavaan esim. tiettyyn etniseen ryhmään. Näinhän tapahtui mm. fetsipäisen hahmon poistaminen jugurttipurkista ja eskimojäätelöpuikon kohdalla. Valitettavasti nämä toimenpiteet eivät vielä poista maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Meidän on aika katsoa ongelmiin ja lopettaa pelkääminen. Meidän on aika tehdä asialle jotain.

Pekka Riihimäki, pj

Jaa

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on email

Ajankohtaista

Blogi: Eriarvoistava Sote

Eriarvoistava Sote – kahden, vai kolmen kerroksen väkeä? Olen ollut mukana sote-valmistelussa viimeiset 8 vuotta. Sote-hankkeen ensi metrit vihellettiin liikkeelle 2004 kun tultiin siihen johtopäätökseen,

Read More »

Torikahvit Pe 6.8. klo 14:00

Klikkaa itsesi viikon hauskimmalle kahvitauolle! Teams-kokouksena järjestettävään kahvittelutuokioon on helppo osallistua, olitpa sitten Lapissa tai Helsingissä. Sinun ei myöskään tarvitse istua toimistossa koneen ääressä ottaaksesi osaa

Read More »